21. toukokuuta 2013

Kuu



Alkukesässä aina jotain lohdullista
antautumista, lukkojen avautumista 

 
Illan hämärässä kotini lattialla istun
kylmä ilma ikkunasta tulvii
näen verhon välistä
terävän kuunsirpin
vajavaisen, puoliksi täyden
on kuitenkin varmaa
että siitä vielä kokonainen kasvaa.


Vuosia sitten
tunsin itseni puolikkaaksi
mutta tiesin
kasvavani täydeksi
kokonaiseksi ja eheäksi.


Kun olo oli puolikas
hauras ja haavoittuva
juuri tässä
vuosia sitten
samassa paikassa
katselin,
kuinka vajaa kuu verhon välistä pilkotti
oli lohduttavaa,
ettei kaikki aina täysin kokonaisia ole.


Päivien päästä
istun tähän samaan paikkaan
seinään nojaan
ja katselen,
kuinka kuu kokonaiseksi täyttyy
niin kuin minäkin
nyt, tässä, tänä iltana.




Taustalla soi hiljaa kappale
''lopulta olemme kuitenkin yksin''
tein mitä täytyi, sen mitä voin
tanssin pois
pois kaikesta, hetkestä, maailmasta
ja näin siitä syntyi
''heikkojen hetkien kappale.''
käytin hetken hyväksi opinnäytetyössäni
ja viimeinen osa oli soolotanssini
tähän kappaleeseen.


Olen vältellyt kappaleen kuuntelemista,
mutta nyt, valmistujaiset lähestyvät
on aika harjoitella kappale uudestaan
esiintymiskuntoon,
mutta lavalle astun tällä kertaa
täysin kokonaisena.


Älä huoli, kaikki on ihan hyvin
kirjoitan paperilennokkiin
ja ikkunasta tuulenviemäksi sen heitän,
toivoen
että joku siitä hymyn huulillensa saa.


Odottajan odotus päättyy. 
Pipot pakattu sinne, minne aurinko ei paista. 
Nenänpää punertaa, hame heiluu tuulessa. 
Sukkahousuista kuultaa läpi ja kengän alla ei narsku lumi. 
Olen niin onnellinen, kesästä, ystävistä, rakkaudesta.


Olen pienestä asti halunnut asua Helsingissä.
Asunut vuosia muualla, 
rakentanut elämää, ollut onnellinen
silti viikottain, rivieni välistä löytyy sanat:
''..Sitten kun asun Helsingissä..'' 
''Sitten kun pääsen..'' 
''Sitten siellä..'' ''
''Kun opin sen..'' ''Kun saavutan sen..''  ''Kun osaan tämän..'' ''Kun olen tehnyt sen..''
...olen täysin tyytyväinen.


Matkalla tavoitteisiin ja haaveisiin,
on muistettava olla tyytyväinen myös siihen,
mitä tällä hetkellä sinua ympäröi
eikä vain odottaa hetkeä:
 ''Kun kaikki haluttu on nyt tässä''

 
Ei ole mitään 
 ''sitten kun..''
 vaan...

 Nyt.


Kun roikun liikaa tulevassa
juoksen täysillä jo ensi vuodessa
lillun haaveissani
niin
korvakuulokkeet syvällä korvissa huutaa
tuijotan eteeni, näkemättä mitään
kadulla en ihmisiä muista väistää
en muista satoiko eilen, tai monelta heräsin
 ''onko jo sunnuntai..?''


Odotustila, 
ei ole täysillä elämistä
mitä tulevaisuudessa odottaa
ei koskaan täysin varmaa ole
ei etukäteen käsikirjoitettua
ei meidän käsissä
jospa siis elettäisiin nyt
kun vain juoksee päivästä toiseen
tuntuu
että aika loppuu aina kesken.


Kun kerkeää
aamukahvista aamulla nauttimaan
bussia odottaessa auringon lämmön tuntemaan,
ikkunasta tuntemattoman hiuksia ihastelemaan,
lapsen pudonneen hansikkaan nostamaan,
ihmiseen törmättyä anteeksi pyytämään,


rappukäytävän siivojalle huomenta toivottamaan,
katua ylittäessä oikealle ja vasemmalle katsomaan,
pysähtyä katusoittajaa kuuntelemaan,
eri reittiä kotiin kävelemään,
kaverille pitkän puhelun soittamaan,
vanhukselle apua tarjoamaan...

tietää elävänsä..


elämistä niin,
 ettei haluaisi tämän kaiken koskaan päättyvän. 


14. toukokuuta 2013

tanssijaksi valmistunut



heräsin happea haukkoen.


olen kyllästynyt pelkoon.


itsensä tukahduttamiseen.


kaiken jälkeen, uusi pelottaa. 

 
''Tee joku tanssihyppy!''
''E. do I look good?''


oli tuhansia piruetteja. 
luovuttamista. suorittamista. epävarmuutta.
paloa. intohimoa.

tiesin, että tästä en luovu.


Tanssi on jotain selittämättömän rakasta minulle.
se vie jonnekkin,

minne muut eivät pääse.


yritän jatkuvasti olla pelkäämättä.

jos epäonnistun totaalisesti, syön ison pullan.


ja sinä,


en tiennyt sinusta mitään

olit niin pitkä
käveltiin vain pitkin katuja.

istuttiin asuntosi lattialla
tyhjässä ja kaikuvassa
tee oli erikoista
ja hymyilit paljon.

katsoit minua eri tavalla kuin kukaan.

tänä aamuna kaivoin sinut peittojen seasta
ajattelen sinusta samoin kuin silloin
nyt kaikki on oikeinpäin.

jos jatkuvasti pelkää, ei koskaan yritä.