1. heinäkuuta 2014

muutos



(ota kuppi kahvia,
on jälleen,

muutama tarina kerrottavana)

 

Mitäs muuta...
ei kai muuta.
Juhannus voi tulla!


Kerroin teille matalasta rannasta,
pettävästä laiturista.


Siitä,
kuinka meillä ei ole mökkinaapureita
eikä mansikat ole vielä kypsiä.


Kuin ääniraita, joka soi taustalla


ensimmäisestä kesäaamusta,
alastomana,
nihkeänä


kesän viimeisiin
kun valo on jo eriväristä,


alkaa kaivata jo pimeää.


Iho tajuaa vasta
paljaana,
kosketuksissa


tahtoisin piiloon auringolta
arka


riisuttu
ja selkeästi näkyvä
arvet
mustelmat ja epäkohdat


Ne tottuu
sulautuu
hiukset toisiinsa
iho lämpenee


sanon ääneen.


Jäljellä aikaa
asioille joilla on merkitystä
ja joilla ei ole lainkaan mitään merkitystä.


ei voi saada kiinni kuin sen verran mitä on päättänyt kestää.


Voisin vain katsoa monta tuntia,
nousta ja olla levollinen tuntiakaan nukkuneena.


Kaikkialla puhutaan elämisen riemusta:
mistä sitä saa,ja miltä se näyttää?

  

niin,
ehkä tämä oli sitä.


Ärrällä on hienoja kahvimukeja.


6 päivää
2000 kuvaa
123 kuppia kahvia
30 tuntia editointia
100% puutunut perse
festarikuvaajan työ lukuina


tennari-maihari-tyttö löysi kesäkengät.


nyt voi kesä oikeastaan alkaa.

Viime viikolla...


Vein äidin kallioon.


Tampereella oli kaikki kuten silloinkin.


 Lassi polttaa liikaa tupakkaa.


Keikkapäivinä sataa aina.


Viikinsaari oli paikallaan.

Pölyjä tuulettamassa Tallinnassa.


Aina kotiin palatessa ikävöivän silmissä
helsinki näyttää erityisen kauniilta.


Uusi kotimatka alkaa vähitellen tuntua tutulta.


Muutos on ainut mikä pysyy.

Ympärillä pyörii, seinät vaihtuu toisiin
hallinta ei tunnu käsivarsilla
vaan sormien läpi valuvalta hiekalta.


Missään ei mitään tuttua
kasvoissa, ilmanpaineessa
omat hiukset
keho
kengät ja askeleet tuntuvat vieraalta.


ainut mikä tuntuu hyvältä iholla,
on vesi.


Eilen satoi ja heräsin ikävään
nousematta etsin katosta virhettä.


Ei koskaan tiedä mihin tunteeseen herää
jokainen tietää miltä tuntuu, kun seinät kaatuvat päälle.


Kaikki vierasperäinen
kerroksia, mahdollisuuksia
kaikki jatkuvaa muutosta 
koskaan valmista
loputonta
rajatonta
tuntematonta
arvaamatonta


(kuinka) voi olla samaan aikaan
ihminen, niin vakaa
mutta niin syvällä, poissa


ärsyttävän herkkä. jumittuneena defensseissä.


Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos.

muutos on täällä ja olen päättänyt


matkustaa sen mukana.





10 kommenttia:

  1. Taas niin kauniita kuvia ja tekstiä! Mie bongasin siut lauantaina teltasta, oikeestaan ihan vierestä, mut en viittiny repii hihasta ku olit justiinsa ottamassa kuvia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos!
      Ja totta, tajusin vasta jälkikäteen sen olleen sinä,
      moi siis! :>

      Poista
  2. vau. siis vau. kerta toisensa jälkeen. olet upea. kaunis. niinkuin kuvasi ja tekstisi ♥

    VastaaPoista
  3. Vitsi miten kaunista, oon sanonut noin jo varmaan satoja kertoja, mutta sanon silti vielä kerran. täällä sun blogissa aika tuntuu ihan pysähtyvän ja mielen rauhoittavan, ihana blogi ja ihana sinä! :)

    VastaaPoista
  4. Blogisi on niin ihana ja omaperäinen! Joka kerta kun luen tätä jään koukkuun. :) Tyylisi on myös aivan ihana! Niinkuin pukeutumisen suhteen... joten ajattelin olisitko voinut kertoa mistä kaupoista/liikkeistä löytyy sinulle aina jotain ja mistä ostat eniten vaatteitasi? :)
    Mahtavaa kesää sinne ihanuus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aww! kuinka herttainen kommentti - kiitos!
      ostan vaatteeni 90% kirpputoreilta. mutta eksyn satunnaisesti monkiin, zaraan ja nettikauppa etsyyn.

      ihan huippua kesää myös sinne ihana! ♥

      Poista

olen 165cm pitkä,

ja ei, älä ole huolissasi