12. heinäkuuta 2014

soitan sinulle huomenna


"hukutko"
kysyin.

"hiljalleen"
hän vastasi.


ja sitten minä nukahdin.

On niin vaikeaa avata solmuja
hymyillä


On niin helppoa
haluta
pyyhkiä lähimuisti


On niin kiehtovaa
kuunnella hengitystä
viimeistelemättömyys




koskaan

ole käsitettä riittävä


ystävät kotikonnuilla kylässä


Imatra näytti parhaita puoliaan.


ei ketään missään.


ah dis tus-kävely metsään osa. 4756

 
Päänsisäisistä
uskon enemmän käskeviä, kuin kiittäviä
Kameran takana
tunnen olevani mukavuusalueella
sivustaseuraaja.



Aistin,
että hitto,
tilanne on nyt seuraavanlainen;

Toistan itselleni  
3 päivää,  3 lausetta

''Olet tehnyt paljon töitä.''

(Pää sanoo: Et. Et ole. Olet käyttänyt luvattomasti aikaa kissavideoille, maton väliin rullautumiselle, punaviinipulloille, itsensä mollaamiselle, itsensä vihaamiselle, häpeälle)


Portfolio valmiina.
Kesä freelancerina itsensä elättäneenä.


tanssitöissä.


 panikointia asujen vaihdoissa.
 

oli ensimmäiset hääkuvaukseni.


helsinki, koti
viimeinkin.
ensimmäiset hääkuvaukset takana.


en. malta. odottaa.


kesältä näyttää, tuntuu, kuulostaa
viimein myös päässä.


tokoinrantaan on tullut ilmaantunut jotain ylimääräistä.


Hävitän jatkuvasti puhelimia,
avaimia
varmuutta
lompakoita
minua

mutta en koskaan
valmiutta



Kalleinta, mitä minulta ryöstetty on arvoltaan nelinumeroinen.

Se mikä eniten tuntui ryöstöltä, ei ollut arvokasta numeroina,
muille olematonta
näkymätöntä
toisarvoista

minuuden kokemus


mahtuuko vierelläni kasvamaan


taidan olla vielä tääl-lä

taidan hengittää


taidan ymmärtää.

Miksi
mikään ei kasva
ilman rohkeutta

miksi näkymätöntä ei saa jättää yksin kuljeksimaan.


Hän oli
näkyvä, läsnä
näkymätön, poissa.


Hän oli kadottanut
osittain kadonnut
tunsin painon
ja meidän
kohtaavat katseet.


Se,

se katse
oli kaikkea muuta
 k u i n   t  y h  j ä.

Seuraava päivänä


hän oli  p o i  s  s  a.

mietin,

näkikö kukaan,
kyyneleissä surua

liikaa painoa olkapäillä,


kysyi,
ennen kuin oli liian myöhäistä
mutta kadonneesta
ei aina kykene saamaan otetta.


on oltava syy,
miksi rakastuneena jaksaa hetken


  on oltava syy
miksi ihminen ei jaksa enää


on oltava syy.






8 kommenttia:

  1. Kaunis postaus - kuin pieni elokuva, joka kertoo tarinaa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3
      pidän tarinoiden kertomisesta,
      kiitos!

      Poista
  2. Voi että, sanasi ovat kuin suoraan tämänhetkisestä elämäntilanteesta. En tiennytkään, miten paljon voimaa voi toisen sanoista ja kuvista saada. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihana tuoda voimaa,

      kiitos itsellesi <3

      Poista
    2. ihana antaa voimaa,

      kiitos sinulle <3

      Poista
  3. minä rakastan tätä, r.a.k.a.s.t.a.n
    jokainen postaus on kuin pieni taideteos
    iso taideteos
    suuri
    jokainen kirjain kuin t.ä.h.t.i
    yhdessä on tähtitaivas, kuvioita, kaunista
    kuvat kuin r.e.v.o.n.t.u.l.i.a
    KAUNISTA

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. w h o u <3
      olen otettu,
      kiitos sinä siellä :*

      Poista
  4. Kiitos taas. Sanasi rohkeudesta antoivat tukea: muiltakin sitä on rohmuttu ilman lupaa, ja ne ryöstetyt ovat yhä elossa. Ja elämä jatkuu. Ja alkaa taas aluista. Kirjoitat totuuksia keveästi, annat tilaa valita mitkä lauseistasi saan uskoa, mitä pitää satuna peiliin katsoessani. Kiitos!

    VastaaPoista

olen 165cm pitkä,

ja ei, älä ole huolissasi