23. syyskuuta 2014

reuna

slowdive - alison



Pidän viimein päivän ensimmäisestä ajatuksesta.



[kävelee pimeän eteisen läpi vessaan, lukitsematta ovea]
Kylmää. hitaasti kylmää vettä.
kulmien väri haalistunut.
ylikasvaneet, eri suuntiin latvasta haarautuneet mitään sanomattomat hiukset.


 [sulkee oven]
en osaa hallita ajatuksia


[säikähtää kosketusta]

Peilikuvaan ilmestyy toinen.
tunnen hengitystä niskassa.


Katson läpi peilikuvasta, hylkään
[toinen poistuu, kävelee pimeän eteisen läpi keittiöön, seuraan hiljaa]


Hän käynnistää liesituulettimen.


''haluatko tietää mitä kirjoitin sinusta ensimmäisen kerran?'' kysyn. kukaan muu ei tiedä sinusta.


''tapahtui jotain kummallista. aivan kuin olisi löytänyt jotain. jotain väkijoukosta tai unohdetun. olemus oli epävarma. levottoman kiehtova. hänessä oli jotain tuttua. kaukaista. miksi sinä olet?''


Mitä jos se olisi ollut jotain vakavaa? minä kysyn.



Oli kamala aamu.


mutta lääkäri kertoi hyviä uutisia.

 
Ja niin me lähdettiin retkelle.

on ollut niin kamala ikävä sinua.


monsters of  pop


pukeutumisvinkki krapulapäiville.
yhteensointuvaa.



Hän.



 Humalassa selällään
viinipullo ja verhot kiinni


minua vaivaa riittämättömyyden pelko.



kukaan ei ylläty.




16 kommenttia:

olen 165cm pitkä,

ja ei, älä ole huolissasi