9. marraskuuta 2014

Tarina hänestä



älykkäät ovat täynnä epäilyksiä
ja itsekkäät paskiaiset täynnä varmuutta.


Improvisaatiota
kaikki vain tapahtuu
kohtauksissa, sykleissä
eikä kukaan tiedä seuraavasta kontaktista, reagoinnista, tragediasta, 


huomisen juonta,
kuinka ja milloin
lopulta tulee päätökseensä.


kaikki vierasperäinen, epävarmuus ja menetys


                                             

niin sitä luulee pystyvänsä murehtimalla tekemään asioiden eteen töitä

epätoivoisesti etsimällä löytävänsä kaikelle merkitystä.


pakonomaisesti suorittamalla saada elämästä otetta


kunnes kohdalle sattuu
jotain,
johon ei koskaan voisi vaikuttaa.


Ketä                 syyttää

mustasukkaisuus rakentaa pään päänsä sisään,
hoitamaton ihmissuhde hajoaa käsiin,
rakas ihminen sairastuu syöpään,


Tekee mieli itsensä sisältä sulkea
kahmia vain mitä tahansa elvyttävän kaunista
helppoa


se kaikki epävarmuus ja epätietoisuus

koukuttavaa.


Minun poikaystävällä on tosi hyvä bändi.


 Muistan kun oltiin juuri tavattu,
kuuntelin tätä metrossa ja hykertelin.


kiehtovan säröilevä ja läpitunkevan herkkä.


seuraavalla viikolla, hain hänet ensi-treffeille bänditreeneistä
ja näin hänet laulamassa, kitara kädessä..
joo..
se oli menoa. 

City lungsilta tuli uusi kappale ja päädyin fiilistelemään menneitä.


otin top 10 kuuluvassa krapulassa promo-kuvan,


ja onnistuin mielestäni olosuhteisiin nähden aika kiitettävästi

ja elämästä ylipäätänsä. 



 Pitkästä aikaa kotona.


minä..


nukuin


 söin
 

nukuin


söin


söin tomaatti-pinaatti-feta-piirakkaa (ketä kiinnostaa)


 102 kuvaa 4 tunnissa

 
muistelin juttuja


katsoin nenäpäivän lähetystä,


ja muistin jälleen, miksi haaveena on opiskella kuvajournalismia.


Maanantaina
mihinkään sidottua
itsepintaista
seesteistä ahdistusta.


Tiistaina istuin kämmenet tiukasti reisien välissä
keskellä kaupunkia, jonne olen tullut kai jäädäkseni

suuri rakkaus ja minä

pää sylissä,
kaipaa jatkuvaa varmistelua

''keitetäänkö teetä?''
[ja se ilme, kun ei kestä enää omaa epävarmuutta]


hei minäkin tarvitsisin peruskorjausta


pää,joka tahtoo aina kaivaa esiin puutteita, itsepintaisia päätöksiä keskeneräisyydestä

huomasin aamulla pattereiden olevan pois päältä. ei ihmekkään, että on ollut kylmä.


Perjantaina saapui ikävä.

en pidä siististi istuvista hiuksista
romantisoin talven tuloa
tekisin takiasi mitä tahansa.


Lauantaina
suututimme naapureita
maailmassa alkaa olla järkeä


Sunnuntaina sataa aina?




Minä nielen tunteita




koin kehosta irtautumiskokemuksen
saman, mitä vuosia sitten pelkotilassa.


 Satoi herätessä, kävellessä, nukkumaan käydessä


Hän ei ollut kovin mielenkiintoinen
mutta harvat ovat.


Silmät huusivat äänekkäästi
puhumattomat tragediat
alkavat hitaasti erottautua.


Lantioluut
selän nikamat
tahtoivat kasvaa


hitaasti ulos hänestä.






14 kommenttia:

  1. Olet taidetta. Nämä sun postaukset oikeesti liikauttaa jotain mun sisällä, sanattomaksi vetää. Pysy aina vahvana, otathan vastaan nämä rakkaudet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä pitkästä aikaa myös hyvällä tavalla pysäyttävä kommentti.
      otan vastaan - kiitos ja hali <3

      Poista
  2. Kirjoitat kauniisti, todesti. Minä niin pidän tästä. Tästä kaikesta mitä saan kokea runojesi, kuviesi kautta. Sydän.

    VastaaPoista
  3. Rakastan, pakastan ja rakastan!

    VastaaPoista
  4. voi ei, piti vain tulla sanomaan että blogisi on täydellisyyttä, oot niiin hyvä kirjottamaan ja kuvaamaan ja vau tätä kaikkea.

    VastaaPoista
  5. Vau. Onpas hienoja kuvia. Paljon. Todella paljon. Todella paljon hienoja kuvia, siis. Ja kuinka kuumottavia hahmoja nuo eläinpäiset hahmot! Ps. Tulipas tsekattua tämän inpiroimana tämä City Lungs -bändikin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Whou! mikä kommentti.
      kiitos todella, todella paljon. piristi kovin, kovin paljon :)

      Poista

don't ask me about wellness