2. helmikuuta 2015

Vuosi meitä


 (jos ei tykkää hattarasta, kannattaa painaa äkkiä yläkulman rastia :*)



Katsoin itseäni peilistä ennen lähtöä.



mustat vaatteet, kuivat silmät
värjäämättömät hiukset, sulkeutunut rintakehä

kadonnut tila kaulanikamista 


Kysyin niiltä silmiltä kysymyksiä, joihin en tahtonut vastata.


 Kysymyksiä, joihin minä kuitenkin tiesin vastauksia
ei voi sulkea silmiä, kun ei ole saanut ääneen niitä.


minä lähdin kokonaisen juodun viinipullon jälkeen klubille.


Suostuin perimmäiseen nurkkapöytään
lempparityttöineen
lisää halvinta ja kitkerintä punaviiniä sumentuneeseen näköön
yhtäkkiä,

kaulaa alkoi puristamaan. 

Raivasin tien läpi siltasen ja tunsin kaulan puristuvan
pidätin hengitystä

ja tiesin etten ole ollut koskaan perillä.


Joku pöydässä istuva katsoi pitkään
sanoi sanoja joita minä en kuunnellut.

ohikulkija hymyili
en osannut hymyillä takaisin.

 
Kukaan
ketään minua varten 
koskaan ollutkaan
ajattelin leukaan asti ulottuvassa
kaulaa puristavassa
mekossa
melankolisessa olemuksessa.


En pidä senkaltaisista elokuvista
josta minä keskellä sitä ihmisoksennusta itseni löysin

Hetken kaikki oli pysähtynyttä
katselin kaukaisuudesta lähestyvän
tuntemattoman miehen kasvoja
valehtelematta itselle tai kenellekkään
en tuntenut hetkeen jalkoja, oikeita sanoja tai ilmeitä.


Tulit kohdalle ja pysähdyit.


Olit pitkä
hartiat korvissa
tunnuit selittämättömän tutulta
mutta katsoit eri lailla kuin kukaan koskaan.


 Pitkiä hiljaisia sekunteja
hiljalleen muut

edessä, takana
mielessä 
ympäristö 
sanat 
vanhat rakkaudet

muuttuvivat yhdeksi tarkentamattomaksi sumuksi


 kysyin nimeä
mutta olin tottunut olemaan kuuntelematta

2 minuuttia

ja kaikki oli ohi. 


En saanut unta
mietin vain 


sinua

sinun nimesi...

minä kadotin sen.


Viikko,

ja me tapasimme uudestaan.

  



ilmassa oli jotain, joka ei jäänyt huomaamatta. 


Sinä, minä, kamera
viimeisen kappaleen aikana 
juostiin käsi kädessä 
ja sanoin vain

luota.


''Te olette kuin vaaleanpunainen hattarapilvi''

ja minä taisin tietää sen itsekkin. 


sieltä alusta asti.


 Kirjoitan usein
en kertoakseni mitä on päällimmäisenä
mielessä
päällä
eniten ajatuksissa
tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.


Kirjoitan muusta
mikä satuttaa vielä
mitkä yritän pitää erossa
sinusta, minusta
saadakseni ne hiljalleen pois päiväjärjestyksestä.


 Yhteen vuoteen
mahtui enemmän kuin tajuntaan
yli pursuavan onnellisuuden päälle
minulle tapahtui 
ja tehtiin kamalia asioita.


Näit
syyt ja seuraukset 
silmissä murenevan ihmissielun 
rikkinäisen mielen tässä sekä siellä

missä ei saa ihmisestä otetta.


Juoksit minut monesti kiinni öiseltä kadulta
ja veit vapisevana peiton alle
pidit minusta kiinni niin lujaa

että minä itkin enää silkasta meidän välisestä kauniista rakkaudesta.


Seuraavana aamuna
ei noustu ennen pimeän tuloa


musiikki soi
kun sinun tummat pehmeät hiukset
liukuu sormieni välistä
hiljalleen kaikki suru
vuotaa
valuu pitkin kasvoja 
 
suureksi helpotukseksi.


Muistan kun
kävelimme kevään loskassa kaupungilla
ensimmäistä kertaa yhdessä
koettiin melankolista riemua 
vein sinut korkealle

otin sinusta salaa ensimmäisen valokuvan


ja kun sinä käännyit katsomaan minua
ennen nurkan taa sulkeutumista
tiesin,
on kaunein mekkoni täysin hyödytön.

Siitä on nyt tasan vuosi.


 Vuosi sinua

ja tiedän,
 etten tahdo koskaan menettää sinua. 


Viikkasin tänään vaatteita
ja mietin kuinka tahtoisin huutaa koko maailmalle

kuinka onnekas olen. 


 miksi minä?
miksi sinä?

sen vain tuntee luissa ja ytimissä.

  
hyvältä omassa i h o s s a.


selittämätön, uusi tunne
kun ei tahdo olla missään muualla 


ajatus sinusta
ei ketään kaltaista


 sinusta on tullut minun paras ystävä



paistetaan lettuja, syödään liikaa jäätelöä


tarroja, loputtomasti kissavideoita
juostaan lempi bändien ja toistemme keikoilla


puhutaan taiteesta, luomisesta


kikatetaan aamuihin asti lattialla 
tyhjien viinipullojen vieressä, menneisyyden tarinoita ilmassa


vaivutaan ajoittain samasta maailman tuskasta
sisäisistä onnettomuuksista.


 Ystävä ja rakastaja
meidän kehojen ja mielten välillä on jotain selittämätöntä
kenestä hetkellinenkin välimatka
ammentaa tyhjyyttä rintakehän ja selän nikamien välissä.


meistä valuu siirappia pitkin katuja
mutta minua ei enää maailma paina


 me ollaan iso hattara tikun päässä
ne,
käsi kädessä metron peräällä
mustissa vaatteissa
nukahdetaan kasvot kiinni kasvoissa
kädet ympärillä
iholla


 kaiken jälkeen
me selvitään kaikesta 
mikään ei tunnu
tai maistu samalta


 tulit ja mullistit maailmani 


Sinä taidat olla syy




miksi minä olen täällä.

            


kulta. hyvää vuosipäivää. 
rakastan sinua.


21 kommenttia:

  1. ootte jotain niin uskomattoman ihanaa hattaraa että mun on pakko vaan ihailla ja kadehtia ja toivoo että löydän joskus jotain yhtä ällösiirappista. musta tuntuu että te ootte maailman kaunein pari. ihanaa! oot ihana!

    VastaaPoista
  2. Kun tällaisen postauksen lukee maanantaina heti herättyään niin viikosta ei voi tulla kuin hyvä.. Onnea rakkaudelle <3

    (Löysin sun blogin instagramista enkä voi lakata ihmettelemästä sun kauniita kuvia. Ne on jotenkin niin eleettömiä mutta silti täynnä tunnetta, oih ja voih vaan!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos niin kovasti <3 samaa sinne ja kovin paljon.

      ihanaa että löysit - ja tervetuloa uudestaankin :**

      Poista
  3. kaunista, ihan uskomattoman kaunista.

    <3

    VastaaPoista
  4. huh miten ihanaa, että tällaista on olemassa, vaikka oma usko rakkauden löytymiseen on horjunut niin usein

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. älä anna sen kadota,
      sitä tarvitaan <3
      ja se myös löytyy jos sen kadottaa.

      Poista
  5. osaisimpa mä rakastaa niinkuin sä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jokainen osaa <3 kun vain antaa itsensä.
      tuntee, että tämä on jotain ainutlaatuista.

      Poista
  6. miten ihana rakkaus teillä, vaalikaa sitä <3

    VastaaPoista
  7. Valatte ihanuudellanne uskoa ja toivoa tällaisiin vapaisiin ja yksinäisiin. Voi kuinka olenkaan iloinen teidän puolestanne, rakkaus on todella kaunis asia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla <3 olen sitä mieltä, että jokainen ansaitsee ja löytää itselleen jotain ainutlaatuista, ja pitää siitä kiinni.

      ihanaa kevättä!

      Poista
  8. Olette yhdessä niin kauniita! <3

    VastaaPoista

olen 165cm pitkä,

ja ei, älä ole huolissasi