26. lokakuuta 2015

Loppuyhteenveto


Olen vältellyt tarpeeksi.

kansioinut, tehnyt varmuuskopioita. tai sitten en. 
 muistoja ei mistään.



-


maisemat lopulta kyllästyivät minuun.


Tämä on loppuyhteenveto kesästä.

ei osia 3, 4 tai 5.
istuvaa taustamusiikkia. tälle sekä kahdelle aiemmalle kesätarinalle:
grouper - vital.

ihmiset ja maisemat tuovat takaisin.


(katsokaa nyt noita kasvoja! niin rakkaita.)


flow festival oli yhtä hauska sekä ihmisrysäahdistus/miksi kaikki parhaat soittaa päällekkäin/mitä vittua major lazer tekee täällä -pettymys kuin aina ennenkin. enää ei tosin haitannut ylihinnoiteltu viinikään, koska otin mukaan omat eväät.


kiitos ride. kiitos grouper.  kiitos tiga. kiitos regina. kiitos cats of transnistria. kiitos flying lotus. 
kiitos takapiha ja tekno.


mitä enemmän vietän aikaa Jelenan kanssa, sitä enemmän minä ihastun tähän ihmiseen.

kuvattiin kesällä paljon yhdessä ympäri helsinkiä. 
(enkä minä enää pelkää niin paljon olla toisten kameran edessä.)

kuvat minusta jelenan ottamia.


helsinkiin muuton jälkeen olin odottanut jotain tämänkaltaista tapahtuvan. 
toivoin löytäväni täältä oikeita ihmisiä. ei vain hyviä ihmisiä, vaan hyviä ihmisiä, joiden kanssa kohtaa molemminpuolin ihan uusissa sfääreissä. ottaa kopin, vaikka pitkään ei olisi annettavana muutakuin sekavia ääniviestejä. 


no, näin tapahtui. olo on häpeilemätön omissa nahoissa, turvallinen ja onnellinen, tietysti.


pikakelauksia kesäisiin keskiöihin.

lähdin eräänä yönä kävelemään pitkin torkkelinmäen katuja edestakaisin, todella kiihtyneessä tilassa. olin huutanut tunteja, ottanut yhden migreenilääkkeen. kesken holtittoman marssin, kuulen naisen äänen jostain ulkoa. pysähdyn ja katselen terävästi eri suuntiin. naisen ääni kantautuu alhaalta viemäristä, kävelen lähemmäs. ''lento Amsterdamiin lähtee portilta A29.''
sieltä kuuluu kuulutuksia, kuulutuksia! hihkun pääni sisällä. Juoksen kotiin ja kerron T:lle kuulutuksista. Vastauksena vain katse, joka alleviivaa epäilyni.

lähdin aikaisin aamulla.
en voinut olla kulkematta viemärin kannen ohi. ''olinko kuvitellut kaiken?''

en. sieltä kuului kuulutuksia, päivänvalossakin. ääni-installaatioita.
jatkoin matkaa ja lähetin viestin T:lle:

''tältä skenaariolta minusta tuntuu viikottain.''


kiitos kylmästä alkukesästä
kiitos mustista vaatteista
kiitos erämaksuista
kiitos molotowista
kiitos kirjastoista

kiitos musiikista

kiitos grouperista

kiitos huomiosta


kiitos säälistä



kiitos ymmärryksestä

 

kiitos kysymästä.


no, 
tahtoisin vain läpikäytyjä.
odottamista. olla polttamatta saksia, kahvoja kiinni liesiin.
elää talvia, syksyjä, kesiä, keväitä.
tapahtuu paljon vain paetakseni. vai tapahtuuko paljon, koska menemiset ja lähtemiset ovat alkaneet tuntua hyvältä.



 lopulta minäkin kyllästyin niihin maisemiin.