10. kesäkuuta 2014

rikkinäinen


tarinoita naapurin kissasta

kerroin kuinka se löytyi sängyn alta, eikä tahtonut lähteä.


päätin pitää sen
pitäisin salaisuuden
en kertoisi koskaan kenellekkään


istuisin sen kanssa kodin eri kohdissa
olisin yksin ja onnellinen


kuin kuka tahansa
tätä,
enkä mitään erikoista


rikkinäisenä on helppoa
vuotaa, valua
ihmisten edessä
kertoa
peloista
pahimmasta
saastuttaneista


 kipu muuttaa ihmistä

tulit varoittamatta
tuntui samalta kuin ratkenneella ongelmalla


ennen sinua olin vain...

- en mitään erikoista 


me kaikki kolme ikkunalaudalla,


voit minut ottaa tai kallioille heittää


minä en sinua



Tukka?


 kesätukka!



Yksin.


Yksin isossa asunnossa. 


olematta kuitenkaan täysin yksin.


tule jo takaisin,
omistetaan koko kesä, nämä kadut 

meistä tulee parhaat kämppikset.


itsensä kanssa mahtavaa painia
sopia


mässyttää lohtulettuja


 bileet ja pinaattikeitto.

keskellä huonetta makoilla

ensimmäinen kesä Helsingissä (!)


kallioita
halpoja viinejä
tanssi- ja valokuvauskeikkoja
 

kuvia editoidessa menee vaarallisen paljon kahvia.


...


Muistan selkeästi kuinka tunsin katselevani kaikkea toisaalta. Sormet puristuivat yhteen taskussa ja sinä kun luulit saavasi kaiken kunnian. 

 
älä itseäsi imartele, et sinä rikkonut minua. Olin rikki jo kauan ennen kuin sinä ilmestyit. 


Olen aina pitänyt sateesta ja ihmisten vaikutuksista toisiinsa. 

Tiesit, että solmussa on ahdasta. 


Sinä odotit ja odotit, minun tyhjenevän, sinun lasisi täyttyvän

Rikkinäinen vuotaa, kohdat vaatii vastauksia


eheys
utopinen                 suuri musta aukko


silti tavoiteltu
ikuinen, päättymätön projekti.

 
kokoajan olla eheytymässä
vaikka mahdollisuus milloin vain pirstaloitua uudestaan.


Pian, aika kääntyy ympäri etkä ajattele päättymistä.


Olen kuin kuka tahansa
kuitenkin jotain
jota ei ole toista.


Silti sinä kun luulit
minusta olevan tulossa jotain sinua varten.


Olen kaikkea muuta kuin unelma
en mitään odotettua
hienoa tai erikoista
luettavissa


olen riittävä.



rikkinäisenä.