18. syyskuuta 2016

alku / loppu

whirr - sway
crystal castles - tell me what to swallow
nick cave & the bad seeds - magneto 


palataan ajassa taakse.







































































olen sanonut anteeksi niin monta kertaa, että sana alkaa kuulostamaan eriskummalliselta, vieraalta kieleltä tai väärältä.
en luopunut unikirjasta, sinusta, äänestä, kamerasta.

näin mielessä turvapaikkoja
miksi kaupunki repi kaikki julisteet ja tarrat
tietenkin vakioviini oli aina loppu.

näin sinut hyllyjen välistä
olit kalpea ja luonnollisen kaunis
matalaääninen ja sanavalmis.

tavataanko?

kävelin oikeaoppisesti takaisin kotiin
poltin ruuat
avasin ikkunat
luin vanhat tekstit.

osasin päästää irti.

perusilme valehteli tai ei, mistä minä tietäisin.
onko pakko vastata? kertoa voin.

aloitan, mutta en lopeta
ei minulla ole kiire, olen vain myöhässä.






























nyt olen viidessä paikassa, kaikki elektroniikkalaitteet päällä
toisaalta olen yksi, en kuitenkaan ole
olen viidessä osassa, eri etäisyyksillä
eri silmillä, eri keholla, eri muistoilla.



jatka lukemista

minä olen sokea, sinä kuuro
ikkunat auki joka yö
haluan olla enemmän.

kesä tuntui valuvan ohi, vaikka vasta tunsin heikotusta kuumuudesta.







kesäkuussa sinä täytit 30 ja minä kaatuilin pyörällä, kaupassa, kakku repussa, alkoi sataa kaatamalla kun kaikki oli puistossa valmiina yllätystä varten. oli märkää, ei yhtään liikaa herkkuja, ihan parasta ja alkoi paistaa taas.















ei ole parempaa darralääkettä kuin sandron menu.








en koskaan halunnut, eikä mitään tapahtunut
mikään ei ole tylsää
olen viidessä eri paikassa
sammutat kotona elektroniikkalaitteita.

tämä on tarina, jonka minä päätän lopetan unohdan siirrän sinuun.

voit jatkaa lukemista

vaeltelen kirjastoissa,
valvon ja teen päätöksiä ilman syitä.

vain tietyt kankaat tuntuvat hyvältä, ymmärrän
ja nämä tarinat, jotka täyttyvät ajan myötä.
(rakastan sinua)


















se on nyt takana.

etsin sinua kaikkialta.
kaupungista, väkijoukoista, menneisyydestä.
olet syvällä pääni sisällä.

en enää pelkää minua sinua muita kosketusta läheisyyttä kankaita jalkoja rehellisyyttä avoimia paikkoja,
olemme niin lähellä.



kävin paikoissa.








perspektiivin lisääntyminen pelastaa minut vielä.
välillä kannattaa tehdä jotain, mitä ei todellakaan kannattaisi.
olen alkanut löytämään etäisyyttä.









en päässyt vielä tarinan alkuunkaan,



palataan pian.