menetettyjen vuosien muistolle
liian myöhäistä
tajunnasta toiseen ilman minkäänlaista varoitusta
edellä, jäljessä, rasittava ja kiihkeä
silkkinen, raskas ja koukuttavaa seuraa
älä vastaa minun viesteihini enää
ei mitään kannatusta kehossa muodottomien talvivaatteiden alla
tanssin puhelinpalveluiden jonotusmusiikkeihin kännykkä keittiönpöydällä
ikkunat idän suuntaan, vääristynyt auringonvalo heijastuu vastapäätä seisovan kerrostalon ikkunasta tänne väliaikaisuuteen
kuvien kehykset kuperina peileinä
filmillä jäljellä kuusi kuvaa muuttamaan tätä suuntaa
sähköjohdot kiskottuina irti pistorasioista
kylpyhuoneessa ei mahdu kääntymään, tarkastelemaan
peitän jaloilla suihkun viemärin ja nautin hetken
jatkan sarjaa yhdellä kuvalla
pakomatka
mania
haluan nukahtaa ennen kahtatoista
ei kaipaa yhtäkään sanaa
kuusi kuukautta, jäätä, romantiikan puutetta
olet vieras
tämä sotku on paikka
valmistaudun jatkuvasti jotain varten, mutta mitä
milloin viimeeksi vastasin puhelimeen
sanotaanko ensin oma nimi vai hei
kerroin terapeutille sinusta
tulppa keuhkoissa
rintakehä ahmii epätoivoisena happea
tämä on huomaamatta pian taas ohi, mutta palaa illan tullessa
väärin
nyt maailma on kylmä. en ole kotona.
tunnen pohjan jalkojeni alla. sama pohja minne palaa.
hellyys joka ei väsy
ei nuku
tietää tästä kaikesta kaiken ja kantaa pois parvekkeelta
vapaa unissa
vapaa ulkona
vapaa manian alkupuolella
olen hidas kuin tyhjä iltapäivä
mikään paikka ei ole pakopaikka
väkivaltainen tuuli, en tullut tänne ajattelemaan näitä ajatuksia
ottakaa viemärit kaikki tämä paska!
rakas, rakas
jotain tapahtui
kaikki näyttää nyt erilaiselta
edellinen maailma ei palaa
ruumiini on keskeltä halki
taittuneena asentoon, jossa saa paremmin henkeä
Haluan pois Turusta.
Tänne tuleminen oli samaan aikaan virhe, hyvä että ainut vaihtoehto. Kaikki on hajonnut toiseen kertaan enkä tiedä saanko tätä enää korjattua.
Olen tehnyt installaatiokokeiluja, videoita ja dokumentoinut. Tammikuussa oli ensimmäinen valokuvanäyttelyni Kirjakahvilassa.
Olen alkanut jälleen viettämään liikaa aikaa kotona, joka muistuttaa liian läheisesti ajasta, kun en pystynyt poistumaan kotoa. Mitä jos koti on paikka, jossa ei voi rentoutua? Kuvaan kaikki valokuvani täällä. Kirjoitan. Onko tämä turvapaikka vai vankila?
Ennen joulua aloitin dokumentaarisen valokuvasarjan dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä.
''Take Some Pills For Your Hysteria'' projekti löytyy tämänhetkisessä muodossaan minun kotisivuiltani.
https://www.anniporrasmaki.com/take-some-pills-for-your-hysteria
Sain työharjoittelupaikan Berliinistä kesäkuuksi.
Olen aika innoissani.
Innoissani myös menneestä ja tulevasta DJ-keikasta.
Toukokuussa 11. päivä lauantaina Kaikun kammarissa Strange Attraction: A night of wave, post-punk & electronic body music. Tervetuloa. Soittolistani on: gloomy and flirty.
https://www.facebook.com/events/598014717340522/
moi pitää mennä
